Suosikki shoppailupaikat Lontoossa

Lontoo on varmasti yksi Euroopan parhaita ostospaikkoja: asukkaita ja turisteja on paljon ja kierto kova. Alennusmyynnit eivät ole mitään "säälittävää" -20 % vaan jotkut liikkeet ihan surutta laittavat kauden loputtua -80 %. Vaikka kesä on vielä käynnissä, niin kauden alennusmyynnit ovat jo melkein ohi, ja niin sanottu pre-fall tuotteet ovat täyttäneet kaupan hyllyt ja rekit.

Tarjontaa on paljon. Olen koonnut tähän omia suosikkikohteitani:

1. Kings Road. Oxford street on lauantaisin niin täynnä, että voi alkaa ahdistaa. Kings Roadilta ja sen läheisyydestä löytyvät kaikki samat, mitä tällä edellä mainitulla ja New Bond Streetillä on - pienemässä mittakaavassa. Shoppailun lomassa voi piipahtaa myös Saatchi galleriassa, joka sijaitsee suunnilleen kadun puolessa välissä. Gallerian vieressä on kivoja ruokapaikkoja, joissa voi nauttia lasillisen jos toisenkin.
Miten sinne pääsee: jää tubepysäkillä Sloane Square pois.

2. Bicester Village. Tämä ei ole Lontoossa, mutta hyvien yhteyksien päässä kuitenkin. Outletkylä, mistä löytyy useita merkkejä kunnon outlethintatasoon. Olen itse tehnyt hyviä löytöjä Ralph Laurenin liikkeistä, sekä home- että vaatemallistojen osalta.
Miten sinne pääsee: varta vasten sinne menevällä shopping express bussilla. Myös juna on hyvä vaihtoehto ja lähtee Marylebone asemalta. Jäät pois Bicester North asemalla, josta lyhyt shuttlebus -yhteys outlettiin. Muista sanoa ostaessani junalippua, että menet outlet kylään, sillä junalippu kirjoitetaan sinne asti.

3. E & A Moda. Pieni huippubrändeillä varustettu liike, mikä myy kunnon outlethintaan. Useita merkkejä mm. Prada, D & G. Liike sijaitsee Whiteleys kauppakeskuksessa, joka itsessään on, no, ei mikään ihmeellinen. E & A Modan kenkävalikoina on ainakin viime aikoina ollut yllättävän hyvä.
Miten sinne pääsee: jää Bayswater tai Queensway tubepysäkillä pois.

4. Westfield. Iso moderni ja tyylikäs kauppakeskus, mistä löytyy huippubrändit ja arkisemmat street-wear -kaupat. Westfield on oiva vaihtoehto varsinkin sateisena päivänä. Näitä kauppakeskuksia on Lontoossa kaksi ja itsellä kokemuksia vain länsi-Lontoon Westfieldistä.
Miten sinne pääsee: jää tubeasemalla Sheperd's Bush pois

5. Kensington High Street (W8) ja Westbourne Grove (W2, W11). Notting Hillistä ei tarvitse kovin kauas lähteä, kun käden ulottuvilta löytyy lähes liike kuin liike arkisiin tarpeisiin. Sattumalöytöjä olen tehnyt Kensington High Streetillä sijaitsevasta TK Maxx outlet-kaupasta. Vähän sekava kauppa, joten varaa aikaa ja penkomismotivaatiota.

Shoppailuvinkki: katso Sales Gossip sivuilta tai tilaa itsellesi salesgossip-uutiskirje niin saat nopeasti selville missä on ALE!

-S

Asiakaspalveluako?

Tapahtuipa eräässä Oxford Streetillä olevassa isossa tavaratalossa ja sen shop-in-shopissa.
Mies tulee ja sanoo, että teitä palvellaan kohta. Mies osoittaa myyjälle, että minä olen seuraava, myyjä ei huomaa kädenliikettä ja tervehtii minut "kiilanneet". Mies ojentaa ja myyjä pahoittelee. Hyvä. Esitän asiani:

Minä: You propably have this nn in that color? (osoittelen sinne sun tänne)
Myyjä: Oh yes, let me see (ottaa tuotekatalogin esiin). Oh, unfortunately not. But let me think...we have many other patterns in that color (ohjaa minut shop-in-shopin esittelyikkunalle ja esittelee erilaisia)

Vauva on herännyt ja avannut silmät, tapittaa myyjää.
Myyjä: He is so cute!
Minä: actually SHE (perkele, eihän hänellä ole päällä edes mitään "poikavärejä")

Minä: (katson uudelleen näyteikkunaa, pohtien, valikoiden) Splendid. This one looks nice, I take it.
Myyjä: Lovely. Thank you. (lähtee takahuoneeseen/varastoon. Palaa hetken kuluttua)
Myyjä: Oh, I am so sorry, but we are out of that color as well (ottaa taas sen tuotekatalogin esiin)
Myyjä: But I recommend you this one instead and the color is almost same. This one we should have.
Minä: I totally agree, I' ll take it.
Myyjä: (katsoo koneelta tuotetta) Oh, I really hope that we have this product...
Myyjä: Unfortunately no.
Minä: Oh? (ajatustauko. Alan hypistellä siinä tiskillä olevaa) What about this one, this is actually very stylish? (näitähän on pakko olla, kun ovat tässä esillä ja kosketeltavissa...)

Myyjä: (katsoo koneelta osoittamaani tuotetta) Unfortunately no...and those are just examples, and we are not able to sell those nor products that are visible at the window. They are meant to attract people to come in. But we have a bigger shop at New Bond Street.

Minä: (rintarepussa oleva lapseni, tapittaa edelleen myyjää): well I know that...(emmä nyt ala sinne juoksee, kun mä olen motivoinut ostaa sen tuotteen nyt, tässä, kohta toi lapsi alkaa kitisee, nälkäänsä)
... but why have products on display that you are not able to sell. Remove them, you are teasing your customers. (naurahdan)
Myyjä: We are Louis Vuitton and we do not sell display products, even if they are in good condition.

Niinpä. Huonoa ostostuuriako? Vai tökeröä palvelua? Punnat säästy!? Moiccu! Here I come, next week, Louis Vuitton at Helsinki.

- S

Greetings from London - Taste of London

Makuja ympäri maailmaa, makuja Lontoosta. Piipahdimme Taste of London-tapahtumaan Regent Parkkiin.

Kun Englannissa kerran ollaan, niin aivan must ovat tietenkin osterit. Jos totta puhutaan, ovatko ne oikeasti todella hyviä, vai vinegrette, sitruuna ja tabasco auttavat nostamaan makua? Tabascon lorautus oli tällä kertaa tarpeeton, ainakin Chapel Downin tarjoama.

Ostereiden kanssa on tietenkin hyvä juoda kuplivaa. Tämä Bochet - Lemoine brut cuvée -shamppanja voittaa mennen tullen isojen brändättyjen shamppanjatalojen perusversiot. Raikas, runsas- ja pienikuplainen hennon vaalea juoma, mistä kukkien, vaniljan ja sitruksen aromit pystyi aistimaan. Suosittelen lämpimästi. 

Jos hengailet Lontoo Cityssä niin voit löytää sieltä Sushisamban. Kyseinen ravintola vaikuttaa myös muunmuassa New Yorkissa ja Miamissa. Maistoimme tämän ravintolan, Sasa-rullan (shrimp tempura, shishito, coriander, spicy mayo, red onion). Todella makurikas kokemus. Oivallinen idea muuten yhdistää brasilialaista, perulaista ja japanilaista keittiötä, koska näitä Sushi-ravintoloita löytyy täältä lähes joka kadunkulmasta ja jos jonkintasoista.

Suosikiksiannokseksi nousi käsinpoimitut kampasimpukat (with black quinoa, creme fraiche, radishes, fennel & dill) a la L' Autre Pied...

ja hyvänä kakkosena Fois gras & truffle burger Club Gasconista.

Spice Marketin antimista maistoimme Blackpepper Srimp with sun-dried Pineapple. Maku oli mielestäni aivan liian pippurinen ja se kirvelikin vielä useita minuutteja annoksen nautittua. Tylsää, että tämä jäi viimeiseksi suolaiseksi palaksi. Joten ei auttanut kuin poistaa tämä maku äkkiä English Strawberry mille feuille -jälkiruualla...

...mistä ei edes ehditty ottaa kuvaa: meni liian nopeasti parempiin suihin. 

- S 

Juhannus - Lontoo.

Kymmenen vuotta sitten juhannushäät, Kotka. Viisi vuotta sitten Hiittinen ja Pori - rock! Vuosi sitten Naantali, golf.

Nyt. 2013. Lontoo. Sää kuin vaihdevuodet ja murrosikäisen mieli. Yhdessä. Paistaa. Pilvistyy. Harmaata. Tyyntä. Puuska. Kova puuska. Sataa. Tauko. Auringonsäde. Tummat pilvet. Puuska. Kuuro. Sateenvarjo auki. Sitten kiinni. Hunters on and ciders packed. Humpty Dumpty. Trallallaa.  Puistoon mars.

Hyde Park, Marble Arch. Satapäinen joukko skandeja. Picnic. Sää on varustekysymys. Asennetta. Tuttuja vilttivierailulle. Kiteen kirkas hömpsy, tjaa. Ei nam.

Juhlat jatkuu, me jatkamme kotiin. Nälkä. Väsy. Ei pikaruokaa, mutta nyt ne vaan on valmistettava. Viiriäisiä. Punajuuria & homejuustoa. Artisokkaa. Punaviiniä. Vatsa täynnä. Suklaakakku vielä uunissa. Sellainen juhannus sitten tänä vuonna. Huomenna väsyttää: maataan reporankana. Tai pötköttävänä viiriäisenä. Huokaus.

Sea breeze feelings

Pari päivää sitten sen tunsin, meren tuoksun, kostean merisumun; tiedäthän, sellaisen, minkä voi etelänmailla tuntea kävellessä rannan lähellä. Jostain se tänne Notting Hillin kulmille nousi, ehkä Thamesin kuljettamana tai tuulen kantamana. Kostea lämpö ja enne alkavasta helteestä tai ainakin lämpenevästä kesäisestä säästä, leutoine tuulineen.

Meren kosketus realisoitui, kun vihdoin sain varattua itselleni hoidon, mitä olin jo tovin kaivannut ja edellisestä käynnistä oli jo niin kauan, etten edes muista: se hetki kun saa olla tovin yksin ja joku hoitaa sinua kokonaiset puolitoista tuntia. Sea breeze facial treatment teki tehtävänsä, vaikka alussa vielä ajatukset olivat kotitöissä ja vauvanhoidossa.

Meri-ikävä taittui hetkiseksi. Parin viikon kuluttua suuntamme kolmeksi viikoksi Suomeen: Helsinkiin, Hankoon, meren äärelle, mökille ja golfkentille. Mutta sitä ennen juhannus, sen viettoa ystävien kanssa täällä Lontoossa ja sunnuntaina Taste of London.

Isäinpäivänviettoa ja alennusmyyntien ostossaldoa

Sunnuntaina vietettiin Englannissa isäinpäivää ja sankari saikin aloittaa aamunsa makeasti...

...ja oikaista jalkansa lahjaksi saadulle rahille

Niin ja ne alennusmyynnit -  kyllä sieltä jotain mukaan tarttui, vaikka aika jähmeästi (rationaalisesti, "en tarvitse mitään") se alkoikin...

... ja pikkuneidille takki Lontoon syksyyn ja talveen

- S

Sale is on!

Vähän esimakua mihin huomioni kiinnittyi Harrodsin sivuilla

Viikon luku on viisi

Viisi elementtiä on kiinalaisen maailmankatsomuksen ja filosofian keskeinen osa. Tyttäreni on täyttänyt viisi kuukautta. Näistä edellämainituista elementeistä olemme nyt kesällä tulessa kun taas tyttäreni tammikuun lapsena edustaa vettä. Kensington gardensin nopeusrajoitus viisi mailia. Oma äitini on hymissyt lastenlaulua "kello löi jo viisi", joka ei mielestäni sovi tähän vuodenaikaan. 

Sängyssämme on viisi tyynyä, mikä ei ole optimi, koska niitä pitäisi mielestäni olla enemmän. Tämän hetkinen romaanini on edennyt nihkeästi sivulle 55; sivun viides rivi ja viides sana on jumalan. Puolisoni tuli viiden maissa kotiin mikä on normaalista poikkeava ajankohta. Viiden maissa alkoi myös sataa, mistä viis veisaan. Ostin 0,5 kiloa tonnikalaa. Ja silloin kun ei itse jaksa kokata, löytyy lähitienoolta tämänhetkiset TOP viisi paikkaa: diplomaattisista syistä, näiden edustaen eri genrejä, en ole laittanut niitä paremmuusjärjestykseen:

1. Ottolenghi - Näitä israelilaistaustaisen Yotam Ottolenghin nimikkopaikkoja on Lontoossa useampi, joista ensimmäinen on kulmantakana. Lähinnä take-away, asiakaspaikkoja on vain kourallinen. Voisin hehkuttaa tätä vielä enemmän, mutta jääköön se toiseen kertaan. Iso yläfemma tälle Jerusalemin kasvatille. 

2. Cock & Bottle - kiva paikallinen, missä käy vai käteinen. Kotoinen englantilainen pub, kuin "olohuone". TV, kirjoja, englantilainen sisustus: raitatapettia, ja vanhahtavia nojatuoleja. 

3. Granger & co - Australialaistaustainen ruokaravintola, minne ei voi tehdä pöytävarausta ja iltaisin usein jono. Suuret seurueet sula mahdottomuus. Aamiaisena ehdoton suokkini on avokado-leipä. Vaikka aamulatte on kooltaan pieni, niin laatu korvaa määrän. Tilaan kuitenkin aina kaksi. 

4. E & O. Olisin nostanut tähän ensin Notting Hill Brasserien, mutta rafla on näköjään sulkenut ovensa -sääli. E & O on sekoitus laajasti aasilaiskeittiötä ja ravintolan on yhteydessä myös baari ja pieni kapea terassi. Jotenkin täällä on tullut aina vähän hätäinen tunnelma, mutta ruoka on hyvää. Suosittelen pöytävarausta iltaisin. 

5. Pescheria Mattiucci. Jos kaipaat takaisin ala-astetunnelmaan, voit istahtaa täällä pulpettiin ja nauttia kalaruokaa - twin-pulpetteja on valitettavasti vain muutama. Kitchisti sisustetussa sisilaistaustaisessa kalaravintolassa, on todellista aitoa tunnelmaa. Täällä voit kohdata italialaisia omanarvonsa tuntevia rouvia, jotka käyttävät isoja turkkeja kesäisinkin ja tervehtiessään antavat ainakin viisi poskisuudelmaa. 

Lauantai on Portobello

Kun äiti nukkuu, hipsii mieheni tytär rinnalla kohti kivenheiton päässä olevaa Portobello Roadia. Portobello on anivarhaisena lauantaina kaikkea muuta kuin hiljalleen eteneviä turisteja täynnä oleva katu: kojut aukenevat ja paikalliset hakevat tuoretta leipää, vihanneksia ja aamusumppinsa lähiruualla varustetuilta kauppiailta.

Lauantain tuomisina oli ennen kaikkea tuoretta parsaa, mistä syntyikin viikonlopun ruokiemme sielu.

Asparagus with hollandaise sauce feat. sea-bream with chorizo

Tuoreet parsat eivät ole kovin puumaisia tyvestä, mutta leikkasimme ne silti, jotta saimme pehmeän latvaosan lounaaksi. Hyödynsimme seuraavana päivänä säästämämme tyvet ja muutaman jäljelle jääneen keitetyn parsan - mistä syntyi taivaallinen keitto.

Portobellon antimet ovat innoittaneet puolisostani pienen gourmet kokin, joka lähes hienomekaanisen tarkalla antaumuksella kokkaa - kyllä, youtube videoiden avulla. Ja tosiaan, keitosta tuli autenttisen identtinen kopio videossa esitetystä lopputuloksesta, tosin kermaa meillä taisi lorahtaa hieman enemmän, joten lopputulos ei ollut aivan niin vihreä, mutta maukas kerrassaan.

Samalla kun mies sulkee oven perässään, äiti katsahtaa kukkiin, jotka kruunasivat Portobellon tuomiset: yksi liljan kukka on auennut, kuin valmiina vastaanottamaan alkavan viikon.

Yöheräämisiä

Jostain unikuvista, ollaan kylässä tuttavilla Mayfairissa, havahdun valvetilaan: puheensorinaa, basso jytisee vaimeasti. Yritän tarttua takaisin uneen, josta lähdin mutta pingottunut vartoloni tarttuu jokaiseen bassoääneen aiheuttaamaan värinään.

Alakerrassa asuu made-in-Chelsea ja lived-in-Manhattan konsultti nainen, joka haluaa työsähköpostinsa gmailiin, ja jonka poikaystävä on harkinnut auton ostoa, koska hänen nenänsä menee tukkoon tubessa.

Alan rakentaa ajatusleikkiä, kuinka ilmoittaa tälle arkena illanistujaisia pitävälle keinoja tajuta laittaa volyymit lounaaseen. Ensimmäisenä mieleen tulee avata makuuhuoneemme ikkuna ja astuisin sen alla olevalle kattotasanteelle seisomaan, ladata verbaalinen leipäläpeni terävillä sanoilla ja syöstä ne pihalla istuville. Vai astua ulos puolipukeissa ja kolkuttaa vihaisena ovea, yrittää olla ystävällinen. Ehkä säälipisteitä tulisi hieman huonosti pestyistä ripsiväreistä, jotka ovet huolimattomasti levinneet alaluomiin. Vai odottaa päiväseltään sopivaa kohtaamista etupihalla ja kertoa, että tällainen ei nyt vetele vai laittaa mies asialle. Päässäni olevat jupinat ja suunnitelmat kietoutuvat solmuun, etten saa selkeää otetta, mikä näistä toimisi parhaiten.

Tästä prosessileikistä ajatukset lähtevät raahautumaan kohti businessideaa, missä kahvilaketju alkaisi toimittaa ovelle take-away kahvien asemesta home-delively lattea. Voisin kuulua siihen aamukuuden ryhmään, ettei tarvitsisi vauva kainalossa, papiljotti otsassa ja verkkarit lököttäen raahautua edes sitä olemassa olevaa 200 metriä saadakseni kofeiinin tuomaa helpotusta.

Uuden stressin rakentaa se, että jos nyt nukahdan, kuinka kauan ehdin nukkua, jos heräänkin vaimeaan itkuun, minne sitten raahaudun puoli-zombina tuttipullo kourassa.

Tässä vaiheessa illanvietto on loppunut, musiikki lakannut ja murehdin jo sitä väsymystä mikä on edessä ja vartalo edelleen jännityneenä, valmiina kohtaaman basson jytke. Joku on joskus väittänyt, että olen hyvä nukkumaan, mutta tänään ei ollut sellainen yö.

Muuttopuuhissa

Muutimme pari viikkoa sitten muutaman korttelin päähän isompaan asuntoon. Tyttäremme sai vihdoin oman huoneen, joka nyt samalla toimii näköjään myös puolisoni pyörävarastona. Vaikka kantamuksinamme ei ollut yhden yhtä huonekalua (fatboy-tuolia lukuunottamatta) niin ei ollut yllätys, että sitä pussukkaa ja nyssykkää kuitenkin kertyi olalle. 

Asunnolla on hyvä sielu: korkeat huoneet muistuttavat Helsingin kodin tunnelmasta, ympäröivä vehreys alueen raikkaudesta, valoa tulvii läpi huoneiston. "Asunto tuntuu ensi kertaa kodilta", totesi mieheni reilun kolmen täällä vietetyn vuoden jälkeen. 

Tervetuloa Notting Hilliin! Ja asuntoon jossa tulvii rakkaus, vaikka se tosin maistuu paikoin kirpeältä.

- S