Päiväni murmelina

Pää on lyönyt viime aikoina vähän tyhjää. Jokapäivä tuntuu siltä kuin elokuvassa Päiväni murmelina: samaa rataa jatkuu, mahdolliset laiminlyönnit korjataan seuraavana päivänä. Uudestaan ja uudestaan. Tosin kaikki tapahtuu päivä päivältä hitaammin, hitaammin.

Rutiinit ovat mahtavia 14 kuukautta vanhalle, joka innostuu jokaikinen päivä aamupuurosta, vaatteiden pukemisesta, keinumisesta ja lähikahvilan henkilökunnasta, lukemattomien koirien näkemisestä, muumien alkutunnusmusiikista, isän kotiintulemisesta.

Pregnancy-aplikaatiolla lyö ilmeisesti yhtä hitaasti kuin minulla. Edelleen se kertoo "Your baby is as big as a pineapple", vaikka viikko tullut lisää. Harvoin marketissa tai torillakaan on reilun kahden kilon ananaksia myynnissä. Ehkä käyn luomukaupoissa, sillä oma kantamani hedelmä olisi ennemminkin giant doped watermelon. 

Viikon parhaat annit tavanomaiseen päivärutiiniin on tarjonnut suomi24.fi-sivustolla lukemani, jo viime heinäkuussa aloitettu värikäs "keskustelujana" äitiyspakkauksesta 2014, mikä julkaistiin tällä viikolla. Sekä eräiden farkkujen näkeminen näyteikkunassa, jotka vieläkin pohdituttavat ja ilmoittautuminen yliopiston eräälle semiotiikan kurssille, jotta saisin ainakin kerran viikossa hetken, jossa pääsisi irti arjen rutiineista. Kapeana ovat nykyhetkeni kicksit.